Aamupalaksi puuroa. Välipalaksi
banaania. Lounaaksi valkosipulin makuista porkkanaraastetta,
rahkapiirakoita ja omenamehua. Välipalaksi jugurttia. Päivälliseksi
juustokeittoa ja hapankorppuja. Iltapalaa en ole vielä keksinyt.
Aluksi en meinannut ymmärtää.
Ajattelin, että kyllähän sitä nyt joku keittiö on oltava.
Jossakin. Jos ei neljännessä kerroksessa, niin vaikka toisessa.
Mutta ei. Asuntolamme on tyyppiä "гостиничный" eli "hotellimainen".
Siinä on se hyvä puoli, että uudet
lakanat saa joka kymmenes päivä. Ja alakerrassa on respa, josta saa
aina avaimen ja joskus myös tervehdyksen ja hymyn. Mutta onhan se
niin, ettei hotelleissa yleensä ole keittiöitä. On vain jääkaappi
jossain huoneen nurkassa. Ja ravintola, tai kahvila, täältäkin
löytyy, katutasosta. Kerran olen syönyt siellä blinejä, ja ne
olivat hyviä. Lounaaksi voi siis olla myös blinejä.
Kyllä täällä silti
pärjää, sillä käytävillä on automaatteja, joista saa sekä
kylmää että höryävän kuumaa vettä. Ostin marketista pyöreän
muoviastia, jossa on kansi, jossa on pieni läppä ja sen alla
höyryaukko. Puuron valmistan niin, että menen hakemaan
muovikippooni kuumaa vettä. Tuon sen huoneeseeni, sekoitan veteen
valmispuuropakkauksen sisällön ( makuina ruokakomerossa on tällä
hetkellä omena, puolukka ja mustikka) ja suljen kannen. Höyryaukko
on siitä kätevä, että kun läppä on auki, kansi ei sinkoile kuin
joskus ennen Siperian junassa. Puuron lisäksi olen nyt tutustunut
pussikeittoon. Nuudeleita en ole vielä ostanut, sillä sen saman
Siperian takia tehdyt lupaukset ovat vielä mielessä.
Hyvä puoli
keittiöttömyydessä on myös se, että on hyvä syy lähteä ulos
syömään. Lähellä asuntolaa onkin pari tosi kivaa
kasvisravintolaa, joista toinen on jostain syystä venäjäksi
”философское кафе”
ja englanniksi ”vegetarian cafe”. Ja ф
on f ja л on l ja с on s ja и on i.
Asuntolan säännöissä
on ehdottomasti kielletty sähköisten kuumennuslaitteiden, kuten
vedenkeittimien, irtoliesien tai muiden ruoanvalmistusvälineiden, tuominen
huoneisiin. Tarinat kuitenkin kertovat, että kaikilla niitä on.
Täytyy vain osata piilottaa tarpeeksi hyvin. Voi olla, että kun
syksy pimenee, minäkin alan rikkoa lakia ja valmistaa avokadopastaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti