tiistai 30. syyskuuta 2014

Eilen ja tänään

Kun eilen tulin koulusta kotiin, kylpyhuoneeni lattialla oli työmies, joka laittoi kaakeleiden saumoihin jotain valkoisen kitin tapaista. Remontti edistyy! Sain myös uuden suihkuverhon. Myöhemmin, kun mies oli lähtenyt ja minä olin syönyt välipalani, päätin mennä kuvaamaan uuden suihkuverhoni. Olin eteisessä, kun oveen koputettiin (siis siihen oveen, joka vie solustamme käytävälle). Avasin oven, ja eteiseeni ja siitä suoraan kylppäriini alkoi virrata virkailijanaisia ja pari siivoojaakin. Ajattelin, että ei sitten kuvata suihkuverhoa nyt, ja vetäydyin huoneeseeni, koska ilmeisesti naisilla ei ollut asiaa minulle. Jätin kuitenkin oven auki siltä varalta, että olin ymmärtänyt väärin. Naiset keskustelivat kiihkeästi. Jossain vaiheessa huoneeni ovi vedettiin kiinni, ja riita kehkeytyi suoraksi huudoksi. Mietin, eikö jotakin miellyttänyt se, että joku oli valinnut kylppäriini delfiinikuvioisen suihkuverhon. Mutta ilmeisesti kyse ei ollut verhosta, sillä jonkin ajan kuluttua joku haki paikalle työmiehen. Lisää huutoa. Minä yritin keskittyä tekemään kielioppiläksyjäni kirjasta, joka on painettu vuonna 1980, jossa matkustetaan Leningradista Moskovaan ja kolhoosilaiset ajavat autoilla. Kaiken lisäksi oppikirja on unkariksi, mutta kyllä tehtäviä voi silti tehdä.

Tänään koulussa kielioppitunnin lopuksi opettaja jakoi minulle ja kahdelle bosnialaiselle kanssaopiskelijalleni monisteet, joissa oli kolme laulua kuuluisasta venäläisestä elokuvasta, joka täällä katsotaan joka vuosi uutena vuotena. Ensin luimme yhden laulun sanoja yhdessä. Sitten opettaja alkoi laulaa, ja kun hän oli yhden säkeistön laulanut malliksi, saimme luvan laulaa mukana. Tuli sellainen olo, että vain Venäjällä. Mutta minulla oli yllättävän kivaa.

Kun tulin koulusta kotiin, kylpyhuoneessa oli taas työmies. Ja äsken kävin taas avaamassa oven, mutta tällä kertaa naisia oli vain yksi. Hän totesi saman asian kuin minäkin: kylpyhuone on valtavan likainen. Nyt hän puhuu puhelimeen käytävässä, ja jännitän ratkaisua. Saanko taas avaimen varakylppäriin vai siivoojan kylään? En stressaa, sillä tiedän, että jos mitään ei tapahdukaan, voin laittaa tohvelit jalkaan ja kävellä kellarikerrokseen, jossa on pyykinpesukoneiden lisäksi yleiset vessat ja suihkut.

Minä pidän elämästäni täällä.





2 kommenttia: